Hartmann-linjat

Hartmann-linjat

Hartmann-linjat ovat saaneet nimensä saksalaisen lääketieteen tohtori Ernst Hartmannin mukaan. Hän julkaisi vuonna 1964 mittaviin tutkimuksiinsa pohjautuvan kirjan ”Krankheit als Standortproblem”. Hartmann-linjoja nimitetään joskus myös g-linjoiksi (g = global network).

Hartmann-linjat kulkevat pääasiassa pohjois-etelä- ja itä-länsisuunnassa. Niiden keskimääräinen etäisyys toisistaan on Etelä-Suomessa noin 180 cm. Linjojen vaikutusalueen leveys riippuu kyseisen linjan voimakkuudesta. Niiden mitattavissa olevan haitta-alueen leveys on parista senttimetristä noin puoleen metriin. Nämäkin linjat nousevat maan alta kuin toisiaan risteävät levyt. Vesisuonisäteilystä poiketen säteilylinjat eivät välttämättä nouse täysin pystysuoraan ylöspäin, vaan ne saattavat joistain kohdin olla jopa 20 astetta vinossa verrattuna pystytasoon. Useat maasäteilyn tutkijat eri puolilla Eurooppaa ovat sitä mieltä, että pystysuorien Hartmann-linjojen muodostamien tasojen lisäksi on olemassa myös vaakasuoria tasoja. Nämä kaikki tasot yhdessä muodostavat vinokuutiorakenteen. Alan kirjallisuudessa linjat on esitetty yleensä siten, kuin ne olisi piirretty viivoittimella suoriksi, vaikka ne käytännössä yleensä hieman mutkittelevat.

Hartmann-linjojen muodostama verkosto

Voimakkaimmat Hartmann-linjoista ovat ihmisille yhtä haitallisia, kuin vesisuonisäteilylinjatkin. Niiden voimakkuusasteikkona voidaan käyttää vastaavaa asteikkoa, mitä käytetään vesisuonien mittauksissa. Voimakkuusasteikko ei aina anna täyttä kuvaa säteilylinjojen haitallisuudesta, koska eri ihmiset ovat herkistyneet eri tavalla linjojen säteilyille. Hyvin huonokuntoinen ihminen saattaa aistia heikonkin linjan haittaa tuottavana.

Vaikka Hartmann-linjoista tuntuu monelle olevan haittaa, niin eräille eläimille ja kasveille ne ovat välttämättömiä. Pistiäisten lahkoon kuuluvat monet muurahaislajit, ampiaiset, kimalaiset ja mehiläiset rakentavat pesänsä mieluiten Hartmann-linjojen risteykseen. Paras pesänrakennus-paikka näille pistiäisille on sellainen, jossa on samassa paikassa voimakas vesisuonisäteilyristeys, voimakas Hartmann-linjaristeys sekä lisäksi voimakas Curry-linjaristeys. Siis esimerkiksi mehiläisten hoitajan valitseman mehiläispesän paikan sijainti saattaa vaikuttaa melkoisesti hunajan tuottoon ja mehiläisten talvehtimiskykyyn sekä tautien kestävyyteen. Kuitenkin mehiläisten kohdalta pesän paras sijainti eri maasäteilylinjojen suhteen on vielä nykytietämyksen valossa epäselvää.