Ley-linjat

Ley-linjat

Ley-linjat ovat yksittäisiä, kutakuinkin suoraan eteneviä korkeavärähteisiä linjoja, jotka yleensä kulkevat pyhien tai historiallisten paikkojen kautta. Nämä Ley-linjat keksi uudelleen Englannissa asuva heresfordshireläinen liikemies Alfred Watkins vuonna 1921 tutkiessaan kartalta piirikunnan muinaisia historiallisia paikkoja. Hän kirjoitti näkemyksistään vuonna 1925 kirjan ”The Old Straight Track”. Muita kuuluisimpia Ley-linjojen tutkijoita ovat olleet Paul Devereux, joka julkaisi vuonna 1936 romaanin ”The Goat-Foot God” sekä John Michell kirjallaan ”The View over Atlantis”.

Ley-linjojen tutkimus on ollut yleistä etenkin Englannissa ja Yhdysvalloissa. Keski-Euroopassa tutkimus on ollut huomattavan vähäistä. Tämä johtuu ilmeisesti erilaisista kulttuurisista perinteistä. Yhdysvalloissa taasen on vasta viime vuosina alettu puhua Hartmann- ja Curry-linjoista. Vesisuoniin liittyviä energiakenttiä sitä vastoin on mittailtu kaikkialla maailmassa.

Suomessa ei ole muutamaa tapausta lukuun ottamatta julkaistu Ley-linjoja koskevia tutkimuksia. Ley-linjojen tunnistaminen muista energialinjoista on vaikeaa ilman kokemusta. Ilmeisesti yksi selkeimmistä Ley-linjoista kulkee Suomessa Porvoon kirkon ja sen lähistöllä sijaitsevan Linnamäen kautta. Tämä linja on yleensä noin kolmen metrin levyinen, mutta laajenee mainituissa paikoissa useiden kymmenien metrien levyiseksi.