vesi hyödyksi - haitat huomioitaviksi
vesisuonet
Ihminen tarvitsee puhdasta vettä juodakseen, peseytyäkseen ja moneen muuhunkin tarpeeseensa. Parhaan veden saa luonnonlähteestä tai pintavesikaivosta, jonka paikan varpuilija on hyvällä ammattitaidolla katsonut vesisuonten risteykseen.
Asiaa vesisuonista ja niiden vaikutuksista
Maaperässä tai kallion halkeamissa virtaava pohjavesi aiheuttaa jostain, vielä tuntemattomasta syystä virtauksen voimakkuuteen verrannollisen pystysuoran säteilykentän. Säteilyn syntymistä ei ole pystytty selittämään, mutta säteilyn voimakkuus riippuu jollain tavoin veden ja maahiukkasten tai mineraalien välisestä kitkavoimasta. Säteilykenttä kohoaa virtauskohdasta kohtisuoraan ylöspäin satojen metrien korkeuteen. Muoviputkessa tai kumiletkussa virtaava vesi aiheuttaa hyvin heikon kentän. Ainoastaan lahjakas ja taitava varvun käyttäjä saattaa testitilanteessa aistia tällaisiakin keinotekoisia kenttiä. Pohjaveden maanalaisia virtauskanavia sanotaan vesisuoniksi.
Nämä vesisuonet päättyvät joskus luonnosta löytyviksi lähteiksi, joista yleensä saadaan parasta mahdollista juomavettä. Pohjavesivirtausten synnyttämiä, varsinkin niiden ihmiselle haitallisia säteilykenttiä, nimitetään puhekielessä myös vesisuoniksi. Tämä aiheuttaa tavalliselle ihmiselle käsitteiden sekaannusta. Lisäsekaannusta aiheuttaa myös se, että muita haitallisia säteilylajeja tulkitaan usein väärin vesisuonisäteilyksi. Aikaisemmin näitä saatettiin kutsua kuiviksi vesisuoniksi.
Pohjavesivirtausten aiheuttamat säteilykenttien leveydet vaihtelevat muutamasta senttimetristä jopa yli sataan metriin. Osa vesisuonista kulkee kapeissa kallion halkeamissa. Joskus harjuvyöhykkeen läpi saattaa kulkea jopa sata metriä leveä vesisuoni. Näissä säteilykentissä on usein erilaisten virtausnopeuksien aiheuttamia voimakkuuden vaihteluita, jotka saatetaan tulkita erillisiksi vesisuonisäteilylinjoiksi.
Kaivonkatsojat etsivät vesisuonisäteilyn perusteella sopivia kaivon paikkoja. Pelkkä vesisuonisäteilyn voimakkuus ja säteilyjen risteyskohta ei riitä, vaan kaivonkatsojan on osattava myös määrittää pohjavesivirtauksen syvyys, virtauksen suunta, pohjavesialtaan koko kaivon kohdalla, kaivoon valuvan virtauksen suuruus eli kaivon mittaushetken aikainen veden maksimituotto. Lisäksi on myös pyrittävä arvioimaan kaivon tuotto pitkinä kuivuuskausina. Lisäksi olisi pystyttävä arvioimaan kaivosta saatavan veden laatu juomavedeksi. Kaivonkatsonta vaatii siis runsaasti koemusta ja on taitolaji. Joskus havaitaan, että vesisuoni ei enää kulje kaivetun kaivon kohdalla ja kaivon tuotto on pienentynyt. Syynä saattaa olla, että veden virtaus on vuosien kuluessa etsinyt itselleen uuden maanalaisen reitin.
Joskus luonnonlähteeseen on laitettu kaivonrenkaat ja lähdepaikkaa on käytetty juomavesikaivona. Usein tällaista kaivoa on käytetty loma-asunnon yhteydessä, jolloin veden käyttö on ollut vähäistä ja ajoittaista. Siksi saatetaan ihmetellä, miksi kaivon vedentuotto heikkenee tai loppuu. Tämä saattaa johtua siitä, että vesisuoni on etsinyt itselleen uuden reitin. Ongelma olisi vältettävissä, jos kaivoon olisi tehty riittävän alas veden ylivirtausputki eikä luonnollista veden virtausta olisi tukittu.
Vesisuonisäteilyn voimakkuudelle ei ole olemassa yleisesti hyväksyttyä voimakkuus- eikä haitallisuusasteikkoa. Yksi mahdollisuus on käyttää Suomessa pitkään asiaa tutkineen Esko Jalkasen käyttämästä asteikosta hieman muokattua asteikkoa. Tämä asteikko on logaritminen ja sen kantaluku on viiden paikkeilla. Asteikon lukuarvot (eksponentit) sijoittuvat nollan ja kymmenen välille. Käytännössä nolla merkitsee sitä, että vesisuonisäteilyä ei ole. Arvo kymmenen on korkein luonnossa esiintyvä vesisuonisäteilyn arvo. Nollaa (lukuarvoa yksi) pienempiä eli negatiivisia logaritmiarvoja ei yleensä käytetä. Yhden numeroarvon muutos asteikolla merkitsee noin viisinkertaista säteilyn voimakkuuden muutosta.
Kullekin maasäteilylajille on mahdollista laatia oma voimakkuusasteikkonsa. Näissä asteikoissa lukema 10 merkitsee maapallolla olevaa voimakkainta mitattavissa olevaa kunkin säteilylajin arvoa.
Ihmiset ovat eri tavoin herkkiä vesisuonisäteilylle. Joihinkin ihmisiin tietyllä säteilyvoimakkuudella ei ole mitään vaikutusta, ja toiset taas tuntevat olonsa samassa säteilykentässä varsin viheliäiseksi. Jos tietyn voimakkuuksinen maasäteily vaikuttaa toistuvasti ihmiseen, niin säteilyn haittavaikutuksista voidaan karkeasti soveltaen tehdä seuraava maasäteilyn voimakkuudesta riippuva haittavaikutustaulukko:
Haitan voimakkuus | Maasäteilyn aiheuttamat terveysvaikutukset ihmiseen |
| 0 – 2 | Yleensä ei haitallisia vaikutuksia |
| 2 – 3 | Erilaisia lievempiä oireita |
| 3 – 5 | Kroonisiksi muuttuvia sairauksia |
| 5 – 7 | Vakavia sairauksia, kuten syöpää ja sydäninfarkteja |
| 7 – 10 | Parantumattomia ja nopeasti eteneviä pahoja sairauksia |
Vesisuonten tutkiminen ja mittaus
Vesisuonen paikkaa määritettäessä on keskityttävä mittaamaan vain vesisuonisäteilyä. Tällöin muut maasäteilylinjat eivät vaikuta mittaustulokseen.
Vesisuonta etsittäessä kannatta kulkea vesisuonisäteilylinjan poikki. Jos etsittäessä kuljetaan vesisuonilinjaa pitkin, niin varvut eivät taivu. Vesisuonen syvyyden mittaamiseen on monia menetelmiä. Yksi tapa on mitata ensin varvulla maan alla olevan vesisuonen sijainti ja kulkusuunta. Jotkut mittaavat veden virtauksen kulkusuunnan siten, että jos kuljettaan vesisuonilinjaa pitkin virtaussuuntaan, niin varpu taipuu alaspäin ja vastavirtaan kuljettaessa ylöspäin. Vesisuoneen liittyvän kaivon paikan syvyyden selvittämiseen voidaan käyttää erilaisia kyselytekniikoita tai käyttää ns. ”Piispan menetelmää” – Bishop’s Rule. Taitavimmat kasivonkatsojat voivat selvittää lisäksi myös paikalle mahdollisesti kaivettavan kaivon veden laadun ja kaivon veden tuoton litroina minuutissa.
Vesisuonisäteilyn voimakkuus
Maanalainen pohjavesivirtauksen voimakkuus aiheuttaa pystysuoran vesisuonisäteilykentän. Säteilykentän leveys voi olla senttimetreistä satoihin metreihin. Säteilyn voimakkuuteen vaikuttaa maaperän laatu ja veden virtausnopeus.
Vesisuonisäteilyn voimakkuusasteikko (sininen asteikko 0-10) on logaritminen ja sen arvoa 10 vastaa voimakkain säteilyarvo. Asteikon arvo 0 merkitsee, että vesisuonisäteilyllä ole merkitystä.
Maakerroskuva esittää pohjavesitason alapuolella olevan vesisuonivirtauksen poikkileikkausta. Virtauksessa on voimakkaampia ja heikompia kohtia, joiden kohdalla vesisuonisäteilyn voimakkuus on erilainen.
Piispan menetelmä
Vuonna 1870 ranskalainen tohtori Pierre Thouvenel alkoi tukia erikoista ilmiötä, jonka talonpoika Barthelemey Bléton oli oppinut Grenoblen piispalta. Tämän mittaustavan perusteella voitiin määrittää maan alaisen pohjavesivirtauksen eli vesisuonen syvyys. Maan päältä havaitun vesisuonen sijainnin molemmilla puolilla on saman suuntaiset “sivujuovat”, joiden etäisyys varsinaisesta vesisuonilinjasta on sama kuin vesisuonen syvyys maan pinnasta.
.
Lähteet ja niiden vesisuonet
Lähteet ja niiden ympäristö on kiitollinen harjoittelukohde vesisuonten mittaamiselle. Lähteeseen laskee yksi tai useampi voimakas vesisuoni. Nämä löytyvät helposti, kun kävellään lähteen ympäri. Löydetyn vesisuonen kulkua voidaan sitten tutkia etäämmällekin.
Esimerkki: Runebergin lähteen vesisuonet Ruovedellä
Runebergin lähteen tuotto on useita satoja litroja vettä minuutissa. Vettä lähteeseen tuovat useat kunnan keskustaajaman alueelta tulevat pohjavesivirtaukset. Valitettavasti tämän lähteen vesi ei ole juomakelpoista. Ilmeisesti vesivirtauksiin pääsee jostain matkan varrelta epäpuhtauksia.
Ruoveden kunnan kotisivuilla on tietoa Runebergin lähteestä
Lähteellä tehdyn luontoselvityksen raportti vuodelta 2019 (pdf, 468 kt)
Runebergin lähteen kunnossapitosuunnitelma vuodelta 2019 (pdf, 1846 kt)
Vuoden 2014 Vesitalous-lehdessä on kattavasti tarinaa lähteistä (pdf, 14468 kt)
Jämijärven lähteitä
Jämijärvi sijaitsee Pohjankankaan harjualueella Satakunnassa. Sieltä löytyy useita lähteitä. Niistä merkittävimpiin kuuluu Kylmänojan lähde.
Lähteitä on monenlaisia
Lähteiksi kutsutaan maankuoren alta tulevaa pohjavesivirtausta. Vesi voi virrata lähteestä virtaavaan puroon tai vaikka joen tahi järven pohjaan. Usein lähteeseen purkautuva pohjavesi tuo tullessaan lähteen pohjalle hienoa hiekkaa, joka veden pulputessa muodostaa lähteen pohjaan pyöreitä kuvioita.
Video veden purkautumisesta lähteen pohjalle.
(Video tulossa myöhemmin)
Videosta on hyvin nähtävissä pohjaveden ajoittainen purkautuminen lähteen pohjalle. Lähteen pohjalle on kertynyt raekooltaan sopivaa hiekkaa. Hienojakoisempi kiviaines on virrannut pois lähteestä ja karkeampi aines on taasen jäänyt syvemmälle lähteen pohjalle.
Esimerkkejä vesisuonten vaikutuksista ympäristössä
Vesisuonten aiheuttamaa säteilyhaittaa on hankala havaita muuten kuin mittaamalla sen aiheuttamaa haittaa sopivilla mittausvälineillä. Luonnosta löytyy useita esimerkkejä vesisuonten vaikutuksista. Alla on kuvattu muutamia tapauksia.
Tuulenpesät
Tuulenpesät aiheutuvat Taphrina-sukuun kuuluvista kotelosienistä, jotka estävät oksan pituuskasvun ja aiheuttavat oksiin epämuodostumia sekä runsasta haarautumista. Yleensä tuulenpesäkoivu kasvaa voimakkaan vesisuonen tai muun voimakkaan säteilylinjan kohdalla tai risteyksessä. Näissä tapauksissa tuulenpesäkoivun lähiympäristössä voi olla useita täysin terveitä koivuja, vaikka voitaisiin kuvitella kyseisen sienitaudin leviävän varsin helposti muihinkin koivuihin.
Puiden pahkat
Jos koivut sattuvat kasvamaan voimakkaan vesisuonen tai niiden risteyksen yläpuolella, niin niihin saattaa kehittyä syöpää muistuttava kasvuhäiriö eli pahka. Pahkan kasvaessa riittävän suureksi, puu kuolee.
Vesisuonen vaikutus pensasaitaan
Kuvassa vesisuonisäteilyn kohdalle syntynyt kuivunut aukko tuija-aidassa.
Monet kasvit, etenkin hedelmäpuut ja pensaat, ovat herkkiä vesisuonisäteilyn haittavaikutuksille.
Levät vesisuonen säteilykentässä
Elsassissa Gueberschwihr’in kunnan kirkon rapatussa hiekkakiviseinässä on pystysuora levän ja homeen muodostama juova. Tämä juova on täsmälleen pystysuoran vesisuoni-säteilylinjan kohdalla. Vesisuonen aiheuttama haittasäteily suuntautuu täysin kohtisuoraan ylöspäin. Jostain syystä homeet ja bakteerit viihtyvät ja kasvavat erittäin hyvin voimakkaiden maasäteilylinjojen kohdalla.
Vesisuoni haittaa rakennelmien perustuksia
Vaalea sähkökaappi on vesisuonen kohdalla ja vinossa. Toisen kaapin kohdalla ei ole haittalinjaa. Vesisuonen eli pohjavesivirtauksen kohdalla maa on ympäristöään kosteampaa. Talvella maan jäätyessä laajeneva routakerros siirtelee rakennelmia.
Tieto on aina epävarmaa. Jos olet varma, on kysymys uskosta.
