Ristikkosäteilyistä on hyötyä ja haittaa

Ristikkosäteilyt

hartmann- ja currylinjat

Ihminen ja muukin luonto on kehityksensä aikana yrittänyt sopeutua erilaisten maasäteilyilmiöiden vaikutuksiin.

Ristikkosäteilylinjat

Hartmann-, curry- ja osa muista maasäteilylinjoista muodostaa maan pinnalta mitattuna ristikkokuvion.

Yhdensuuntaisten linjojen etäisyys toisistaan riippuu pääasiassa linjatyypistä, samoin kuin linjojen kulku ilmansuuntien mukaan. Linjojen etäisyys toisistaan riippuu tutkittavan paikan leveysasteesta. Keskimääräiset linjojen etäisyydet ovat siis Keski-Euroopassa erilaiset kuin Suomessa. Paikallisesti linjojen etäisyydet voivat olla muutamasta kymmenestä senttimetristä useisiin metreihin.

Vierekkäisten linjojen voimakkuuserot saattavat olla huomattavan suuria. Joidenkin linjatyyppien joka toisen linjan on havaittu olevan ominaisuuksiltaan hieman erilainen. Linjojen risteyskohdat ovat säteilyltään pelkkää linjaa huomattavasti voimakkaampia. Jos voimakas hartmann- ja curry-säteilylinjaristeys osuu samaan paikkaan, niin tätä risteyskohtaa kutsutaan kaksoisristeykseksi. Tällainen risteyskohta on ihmiselle hyvin haitallinen.

Hartmannlinjat

Hartmannlinjat ovat saaneet nimensä saksalaisen lääketieteen tohtori Ernst Hartmannin mukaan. Nuorena lääkärinä sairaalassa työskennellessään Ernst Hartmann havaitsi, että joissain sairaalan sängyissä kuoli enemmän potilaita kuin yleensä muissa sängyissä.  Hän julkaisi vuonna 1964 mittaviin havaintoihinsa pohjautuvan kirjan ”Krankheit als Standortproblem”.

Hartmannlinjoja on nimitetty joskus myös g-linjoiksi (g = global network).

Hartmannlinjat kulkevat pääasiassa pohjois-etelä- ja itä-länsisuunnassa.

Niiden keskimääräinen etäisyys toisistaan on Etelä-Suomessa noin 180 cm. Linjojen vaikutusalueen leveys riippuu kyseisen linjan voimakkuudesta. Näiden linjojen mitattavissa oleva haitta-alueen leveys on parista senttimetristä noin puoleen metriin. Hartmannlinjat nousevat maan alta ylöspäin.  Vesisuonisäteilystä poiketen nämä säteilylinjat eivät välttämättä nouse täysin pystysuoraan ylöspäin, vaan ne saattavat joistain kohdin olla jopa 30 astetta vinossa verrattuna pystytasoon. Useat maasäteilyn tutkijat eri puolilla Eurooppaa ovat sitä mieltä, että pystysuorien hartmannlinjojen muodostamien tasojen lisäksi on olemassa myös vaakasuoria tasoja. Nämä kaikki tasot yhdessä muodostaisivat vinokuutiorakenteen. Alan kirjallisuudessa linjat on esitetty yleensä siten, kuin ne olisi piirretty viivoittimella suoriksi ja linjojen etäisyydet toisistaan samoiksi. Käytännössä linjojen etäisyydet vaihtelevat ja linjat hieman mutkittelevat.

Voimakkaimmat hartmannlinjoista ovat ihmisille yhtä haitallisia, kuin vesisuonisäteilylinjatkin. Niiden voimakkuusasteikkona voidaan käyttää vastaavaa asteikkoa, mitä käytetään vesisuonien mittauksissa. Voimakkuusasteikko ei aina anna täyttä kuvaa säteilylinjojen haitallisuudesta, koska eri ihmiset ovat herkistyneet eri tavalla linjojen säteilyille. Hyvin huonokuntoinen ihminen saattaa aistia heikonkin linjan haittaa tuottavana.

Vaikka hartmannlinjoista tuntuu monelle olevan haittaa, niin eräille eläimille ja kasveille ne ovat välttämättömiä. Pistiäisten lahkoon kuuluvat monet muurahaislajit, ampiaiset, kimalaiset ja mehiläiset rakentavat pesänsä mieluiten hartmannlinjojen risteykseen. Paras pesänrakennuspaikka osalle näistä pistiäisistä on sellainen, jossa on samassa paikassa voimakas vesisuonisäteilyristeys, voimakas hartmannlinjaristeys sekä lisäksi voimakas currylinjaristeys. Siis esimerkiksi mehiläisten hoitajan valitseman mehiläispesän paikan sijainti saattaa vaikuttaa melkoisesti hunajan tuottoon ja mehiläisten talvehtimiskykyyn sekä tautien kestävyyteen. Kuitenkin mehiläisten kohdalta pesän paras sijainti eri maasäteilylinjojen suhteen on vielä nykytietämyksen valossa epäselvää.

Monet talven yli horroksessa viettävät eläimet, kuten käärmeet ja sammakot, etsivät sopivia maasäteilykohtia talvehtimispaikoikseen.

Hartmannlinjasto Suomessa

Hartmannlinjat kulkevat pohjois-etelä- ja itä-länsisuunnassa. Viereisten linjojen voimakkuus saattaa erota huomattavasti toisistaan. Joka toisessa linjassa on laadullista eroa. Suurin osa hartmannlinjoista on niin heikkoja, että niistä ei ole ihmisille haittaa.

Hartmannlinjojen keskimääräinen etäisyys toisistaan on keskimäärin noin 1,8 metriä. Vaihteluväli voi olla parista kymmenestä senttimetristä muutamaan metriin.

Hartmannlinjat saatetaan helposti sekoittaa vesisuoniin. Aikoinaan saatettiin puhua kuivista vesisuonista.

Räntälumeen piirretty hartmannlinjan kulku

Hartmannlinjat eivät yleensä kulje suorina viivoina. Kuvassa on sopivalla räntäsateella urheilukenttään piirretty hartmannlinja. Linjassa saattaa olla epäsäännöllisin välein mutkia. Pidemmällä matkalla hartmannlinjojen suunnat asettuvat kuitenkin varsin tarkasti pääilmansuuntien mukaisiksi.

Pensasaidan läpi kulkeva hartmannlinja

Monet kasvit eivät viihdy hartmannlijojen kohdalla. Näihin kuuluvat monet hedelmäpuut ja pensaat. Jos on hankittu kalliita puun taimia ja nähty vaivaa niiden kasvattamisessa, niin kannattaisi ensin selvittää, mihin kohtaan puutarhassa ne istutetaan. Muussa tapauksessa puut kituvat ja muutaman vuoden kuluttua jopa kuolevat.

Vinoon kasvava omenapuu

Oriveden opiston pihalla sinnittelee useita vinoon kasvaneita omenapuita. Nämä omenapuut pyrkivät väistämään maanpinnan tasalla vieressä, mutta puun yläosassa sen päälle kallistunutta kaltevaa, omenapuille haitallista hartmannlinjaa.

Vino lehmus

Tallinnasta noin 80 km etelään sijaitsee Kirnan kartano. Kartanon puistossa on muutama vinoon kasvanut vanha lehmus. Kuvan puu on kallistunut pohjoiseen päin. Suurin osa oksista sijaitsee varjon puolella vaikka aurinko paistaa vähäoksaiselle eteläpuolelle.

Puun vierestä kulkee pystytasossa vinossa vaikuttava hartmannlinja, jota puu yrittää kasvaessaan väistää.

Currylinjat

Currylinjasto

Currylinjat kulkevat väli-ilmansuuntien suuntaisesti. Linjojen keskimääräinen etäisyys toisistaan on Suomessa keskimäärin neljä metriä. Currylinjoja on kahta eri lajia. Joka toista linjaa voidaan kutsua vaikka positiiviseksi ja toisia negatiiviseksi. Nämä nimitykset kuvaavat vain linjojen sisältämien osatekijöiden eroa – ei niiden vaikutusta vaikkapa ihmiseen.

Currylinjat ovat saaneet nimensä lääketieteen tohtori Manfred Curryn mukaan. Hän julkaisi vuonna 1952 näistä linjoista kertovan kirjan ”Das Reaktionsliniensystem als krankheitauslösender Faktor”.

Currylinjojen vaikutuksista on eri maissa mielipide-eroja. Jotkut pitävät currylinjoja terveydelle erittäin haitallisina ja toiset taas pitävät niitä harmittomampina kuin hartmannlinjoja. Kuitenkin currylinjat vaikuttavat kaikkiin elämänmuotoihin. Lisäksi on havaittu, että hartmann- ja currylinjojen risteyskohdan säteily on yhteisvaikutuksiltaan haitallisempaa, kuin kummankaan linjan erikseen.

Vanhoista rakennuksista ja niiden perustuksista on todettu, että näiden rakennusten ulko- ja väliseinät on aikoinaan rakennettaessa sijoitettu siten, että haitallisimmat maasäteilylinjat ovat kulkeneet seinien kohdalta, eivätkä ole täten haitanneet huoneissa olijoita. Myös maakellareiden paikat ovat olleet valittu niin, että kellarin kohdalla on taas tässä tapauksessa hyvin tiheässä molempia, sekä hartmann- että currylinjoja.

Muurahaispolku

Muurahaiset käyttävät maasäteilylinjoja tehokkaasti hyväkseen. Kuvan muurahaispolku sijaitsee Iijoki-laaksossa. Tämä polku erkanee hartmanlinjaa pitkin kulkevasta polusta. Ilmeisesti maasäteilylinjaa pitkin kulkeminen on varvikossa helpompaa. Muurahaisten tasolta näkemiseen perustuva suunnistaminen ei liene helppoa.

Myös hirvet, peurat ja villisiat tekevät metsiin polkuja currylinjoja pitkin.

Huono sängyn paikka

Aviopari muutti kerrostaloon. Mies oli kova kuorsaamaan ja siksi aviopuolisot nukkuivat eri huoneissa. Miehellä oli univaikeuksia. Hän kuoli kahden vuoden kuluttua muuttopäivästä keuhkosyöpään. Tosin hän oli kova tupakoimaan, mutta eli muuten terveellistä elämää. Samassa vuoteen paikassa vieraatkaan eivät pystyneen nukkumaan hyvin.

Maasäteilylinjojen risteyskohdat ovat varsinaisia linjoja huomattavasti vaarallisempia.

Tarpeen tullen

Jänikset ja usein myös koiratkin tekevät mielellään tarpeensa ns. positiivisten currylinjojen risteyskohtaan.

Kukalle on sattunut väärä sijoituspaikka

Jotkut kasvit viihtyvät parhaiten itselleen sopivimmassa kasvupaikassa. Kuvan kaktuslaji tuntuu suosivan kukkaruukun vieressä olevaa currylinjojen risteystä.